
Neljäs päivä heinäkuuta 1776 julisti 13 siirtomaata Pohjoisamerikan manterteella itsenäisyyden Iso Britanniasta. Uudessa valtiossa asui noin 2.5 miljoonaa ihmistä, joista 80% oli eurooppalaista alkuperää, 18% afrikkalaista alkuperää ja loput 2% olivat lähinna intiaaneja. Kaikki nämä luvut ovat arvioita. Eurooppalaisista noin 85% oli brittiläistä alkuperää, tähän lukuun lasketaan myös irlantilaiset, 9% oli saksalaista alkuperää, 3% hollantilaista, 2% ranskalaisia, ja muita, kuten juutalaisia, oli alle procenttiyksikön. Suurin osa noin 450 000 afrikkalaisista oli orjia, joista useimmat asuivat Virginian ja Etelä Caroliinan osavaltioissa. Jotkut afrikkalaisista oli kuitenkin vapaita ja ne saivat äänestää, muutama omisti omia orjia. Useimmat afrikkalaiset olivat joko länsi tai keskiafrikasta. Ne olivat pääsäntöisesti lähtöisin tämän päivän Angolasta, Kongo-Kinshasasta, Gabonista, Nigeriasta, Kamerunista, Senegalista, Gambiasta, Norsunluurannikolta, Liberiasta ja Ghanasta. Pohjoisamerikan orjanomistajat ostivat yleensä orjansa Länsi-Intiasta jonne ne olivat tulleet eurooppalaisilla orjalaivoilla Afrikasta. Eurooppalaiset harvemmin pakotti ihmisiä tulemaan orjiksi, vaan ne ostettiin orjamarkkinoilta afrikkalaisila orjanomistajilta. Intiaanien tarkkaa määrää Yhdysvaltain alueella emme tiedä. Monet intiaanit olivat nomaadeja ja ne vaeltelivat Yhdysvaltojen ja muiden alueiden välillä.
Kolme suurinta osavaltiota olivat Virginia noin 550 000 asukasta, Pennsylvania noin 302 000 asukasta ja Massachusetts noin 291 000 asukasta. Suurimmat kaupungit olivat Philadelphia, Yhdysvaltain ensimmäinen pääkaupunki (1776-1785, 1790-1800), 43 000 asukasta, New York, tasavallan toinen pääkaupunki (1785-1790) 25 000 asukasta, Boston 16 000 asukasta ja Charleston 12 000 asukasta. Nämä olivat ainoat kaupungit Yhdysvalloissa joissa oli yli 10 000 asukasta. 95% asukaista asuivat maaseudulla. New Yorkista tuli maan suurin kaupunki 1790 ja on sitä edelleen. 1870 tuli siitä miljoonakaupunki. Washingtonista tuli muuten pääkaupunki vuonna 1800.
Itsenäistymiseen asti piti Yhdysvaltain asukkaat itseään lähinnä britteinä, sitten osavaltioiden kansalaisina. Amerikkalainen identtiteetti kasvoi hitaasti vuosikymmenien aikana. Sekän ei monien mielessä ollut itsestän selvää että Amerikan Yhdysvallat olisivat yksi maa. Jotkut ovat argumentoineet että vasta sisällissota (1861-1865) teki Yhdysvalloista yhtenäisen valtion.
MIKÄ ON AMERIKAN YHDYSVALLAT?
Jokaisellä meillä on jokinlainen mielikuva, joko positiivinen tai negatiivinen tai siltä väliltä, minkänlainen Yhdysvalta on. Maan määritteleminen tuottaa haastetta. Ensinnäkin millä nimellä kutsua tätä valtavaa valtioota Pohjoisamerikassa? Amerikka? Jenkkilä? USA? Tässä artikkelissä pyrin määrätietoisesti kutsumaan sitä Yhdysvalloiksi.
On helppo puhua pahaa Yhdysvalloista, koska amerikkalaiset ovat tehneet paljon pahaa. Esimerkiksi ne ovat osallistuneet moneen vallankaappaukseen ympäri maailmaa. Näin luvun 41, mutta en osaa sanoa kuinka hyvin luku pitää paikkaansa. Joka tapauksessa on Yhdysvallat olleet vallankaappauksen takana Iranissa, Guatemalassa, Chilessä, Etelävietnamissa, Brasiliassa ja Venetzuelassa, mainiten muutama maa. Joskus on demokraatisesti valittu hallitus poistettu ja laitettu diktaattori niden sijaan. Amerikkalaiset ovat välillä tukeneet diktatuureja ja ummistanut silmät niiden rikoksilta. Turhia sotia on sodittu, kuten Vietnamin sota ja toinen Irakin sota. Välillä on jenkkit käyttäytyneet kun koulukiusaajat muita maita kohtaan. Yhdysvaltain historia on ollut uskomattoman rasistinen, varsinkin suhteessa mustiin ja intiaaneihin. Rasistiset lajit on onneksi historiaa, mutta edelleenkin ovat amerikkalaiset pakkomielisiä ihonvärin suhteen. Hollywoodista on tullut erittäin paljon saastaa, se on yksi maailman pahuuden pesäkkeistä. Yhdysvaltain pornoteollisuus on maailman suurin ja epätasa-arvo on länsimaailman suurimpia. Voisin jatkaa loputtomiin Yhdysvaltain pimeiden ja pahoiden puolien kirjoittamisen.
Yhdysvallat on paradoksi. Se on äärimmäisen individualistinen, mutta samalla hyvin yhteisöllinen, Se on nationalistinen, mutta samalla antiamerikkalainen, rikas mutta samalla köyhä, kristillinen mutta samalla antikristillinen, se on valtio joka on saanut ylivoimaisesti eniten Nobelin palkintoja mutta samalla maa jossa tyhmyys riehottaa, antelias mutta myös itsekäs, hengellinen mutta myös epähengellinen, kypsä mutta myös epäkypsä, viisas, mutta tietämätön. Siunaus maailmalle, mutta myös kirous. Turvallinen mutta myös turvaton. Suvaitsevainen mutta myös suvaitsematon. Tätäkin voisi jatkaa loputtomiin. Ei ole yhtä totuutta Yhdysvalloista ja kaiken mitää sanoo maasta on väkisinkin räikeä yleistys! Kuitenkin yritän tässä sanoa jotakin mitä on totta tästä valtiosta.
Amerikan Yhdysvallat on maailmanhistorian suurin ja mahtavin imperiumi. Ei tosin pinta-alataan, sen kunnian vie Iso Britannia, jonka imperiumi oli suurimmillaan 1920-luvulla. Se on supervalta, joka voisi olla lähes voittamaton jos sen politiikot tietäisivät mitä tekisi eikä olisi niin mukavuuden haluisia.
Yhdysvallat oli ensimmäinen aito liberaali demokratia maailmassa. Liberaali demokratia tarkoittaa sitä että on vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, sananvapaus, lehdistönvapaus ja uskonnonvapaus ja että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia lain edessä. Tai sitten se ei olekkaan se ensimäinen aito liberaali demokratia? Tänään emme ehkä kutsuisi Yhdysvaltain valtion systeemiä 1776 demokratiaksi. Silloin vain vapaat miehet, jotka olivat täyttäneet 25 äänestää. Joissakin osavaltioissa oli kynnys kuinka paljon varallisuutta piti vähintään olla että sai osallistua vaaleihin. Naiset ja orjat eivät saaneet äänestää eikä intiaani voinut olla amerikan kansalainen. Paljon diskriminoivia lakeja oli myös, ja lisää tuli joihinkin osavaltioihin sisällisodan jälkeen. Naiset saivat äänestää vasta vuonna 1920 ja viimeinen diskriminoiva laki poistettiin 1960-luvulla. Intiaanit tulivat Yhdysvaltain kansalaisiksi vuonna 1924. Jotkut väittävät että Yhdysvallat ei ole demokratia vaan tasavalta, laittaen nämä kaksi käsitettä vastakkain. Tämä väittämä johtuu siitä että sana ”demokratia” ei esinny perustuslaissa. Syy miksi sana ei esinny perustuslaissa on yksinkertainen. 1700-luvulla ”demokratia” tarkoitti suoraa demokratiaa, siis jokainen kansalainen piti äänestää jokaisesta asiasta. Tällainen demokratia oli antiikin Ateenassa ja monissa paikoissa Sveitsissä. Edustuksellinen demokratia, joka on se yleisin demokratian muoto nykyään, ei ollut käsite Yhdysvaltain perustuslain kirjoittamisen aikana. Ensimmäinen maininta ”Edustuksellisen demokratian” käsitteestä löytyy Alexander Hamilton-nimiseltä yhdeltä perustuslain kirjoittajasta vähän perustuslain julkaisemisen jälkeen. Yhdysvaltain demokratia on erikoinen koska se perustuu kolmevaltajärjestelmään: presidentti, korkein oikeus ja parlamentti. Jokaisella tulee olla yhtä paljon valtaa. Tavallisin demokratian muoto on parlamentaarinen demokratia, jossa valta on parlamentilla. Yhdysvallat on siis sekä tasavalta että demokratia, kuten Suomi.
Yhdysvallat on ollut suuri siunaus maailmalle ja on sitä edelleenkin. Amerikkaalainen perustuslaki ja demokratia on ollut suurena inspiraationa ympäri maailmaa, alkaen Ranskan vallankumouksesta tähän päivään asti. Amerikkalainen vapauden sanoma on innostanut monia muuttamaan Yhdysvaltoihin ja taistelemaan ihmisoikeuksien puolesta ympäri maailmaa. Yhdysvallat ei ole koskaan yltänyt perustuslain ja itsenäisyysjulistuksen ideaaliin, eikä tule koskaan yltämään. Monet perustuslain allekirjoittajat omistivat orjia, kuitenkin he kirjoittivat vapauden tärkeydestä. Tässä ei onnistuminen ole se tärkeä asia, vaan aikomus.
Mitä hyvää on Yhdysvallat antanut maailmalle? Paljonkin! Tässä lyhyt lista: Edustuksellinen demokratia, farkut, lentokone, pesukone, rintsikat, asuntovaunu, laastari, liikennevalot, kovaääninen, partakone, teippi, käsipyyhe, kaljaburkki, richterinasteikko, tefloni, tietokone, mikroaaltouuni, kännykkä, pankkikortti, videonauha, sateliitti, LED-valo, tietokonehiiri, rahanottoautomaatti, internet, gospelmusiikki, Walt Disney, Steven Spielberg, helluntaiherätys, Marshallapu, NATO ja paljon, paljon muuta!
YHDYSVALLAT TÄNÄÄN
Yhdysvalloissa asuu tänään 350 miljoonaa ihmistä ja on maailman kolmannes väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. Se on yksi komesta suurvallasta Kiinan ja Venäjän kanssa. Osavaltioita on 50. Noin 60% on valkoisia, latinoja 19%, mustia 12%, aasialaisia 6% alkuasukkaita 1%. Kolme suurinta osavaltiota on Kalifornia 40 miljoonaa ihmistä, Texas 31 miljoonaa ja Florida 23 miljoonaa asukasta. Suurimmat kaupungit ovat New York 8,8 miljoonaa, Los Angeles 3,9 miljoonaa ja Chicago 2,7 miljoonaa asukasta.
Tällä postilla haluan onnitella Amerikan Yhdysvaltoja, toivottaa Jumalan siunausta maalle ja toivon että Yhdysvallat jatkossakin tulee olemaan maailman johtava supervalta.