Elämä on mielenkiintoista. Nuorena on paljon unelmia, mielipiteitä ja kuvitelmia osamisesta. kun sitä tulee vanhemmaksi karsintuu unelmia ja kuvitelmia pois ja huomaa olleensa väärässä monessa asiassa. Teininä olin paljon tuomitsevaisempi kun mitä olen nyt vanhempana. Olen oppinut että kaikki ei ole mustavalkoista, on myös olemassa värejä. Toisaalta olen toisista asioista varmempi kun mitä koskaan olen ollut, esimerkiksi että Jeesus elää!

Uskoni Jumalaan on vahvistunut vuosien aikana ja siihen että Raamattu on oikeasti Jumalan Sana. Ihmisiin on uskoni horjunut. Olen oppinut että kaikkissa ihmisissä on pahuutta, kaikki ihmiset ovat tavalla tai toisella heikkoja ja epäloogisia. Kaikissa meissä asuu Hitler ja meillä kaikilla on vaara langeta uskomattomaan pahuuteen. Raja sankarin ja roiston välillä on veden piiretty viiva. Raja hyvyyden ja pahuuden välillä kulkee meidän jokaisen sydämen läpi. Ei kukaan ole 100% paha tai 100% hyvä, ja jokainen on enemmän tai vähemmän rikkinäinen. Joissakin rikkinäisyys näkyy, toisissa ei. Tämän takija tulee meidän jokaisen polvista Jumalan eteen ja pyytä syntejämme anteeksi ja pyytää Jumalan puhdistaman meidät kaikista synneistä, niistä joista tiedämme ja niistä mistä emme tiedä. Meidän tulee myös iloita siitä kun joku onnistuu tekemään hyvää, kuka se onkin, koska on helpompi tehdä pahaa kun hyvää ja epäonnistuminen on todennäköisempaa kun onnistuminen. Ihmisellä on taipumus pahaan mutta kaipaus hyvään. Siksi harva ihminen on mahdoton tapaus. Jumala voi pelastaa ja muuttaa pahinkin syntisen, vaikka kuinka paha se on ja vaikka mitä se on tehnyt. Mitä ihmisille on mahdotonta on Jeesukselle hyvin mahdollista.

Siellä missä on ihmisiä, on myöskin aina ongelmia! Siksi on houkuttelevaa eristäytyä ihmisistä ja ryhtyä erakoksi. Itselläni tuntuu usein että haluaisin vetätytyä sivilisaatiosta ja vetäytyä johonkin mökkiin järveen rannalla, jossa voisin takan äärellä lukea jotain hyvää kirjaa ja syödä Fazarin Sinistä. Myös voisin saunoa ja uida ja soudella järvellä. Se olisi ihanaa elämää! Valitettavasti ei meidät ole luotu elämään yksin! Meidät on luotu yhteyteen. Ei vaan Jumalan kanssa, joka hoituu hyvin yksinäisyydessä mökillä, vaan myös ihmisten ja luomakunnan kanssa. Yhteys luomakuntaan hoituu myös mökillä, mutta jotta voisi saada aidon yhteyden ihmisten kanssa täytyy tulla ulos bunkkerista ja kohdata ihmiset heidän vikoinen. Itse tykkään väitellä internetissä, mutta se ei ole aitoa yhteyttä. Käyn viikottain Jumalanpalveluksessa ja pienryhmässä, kun sellainen on. Näin vältän täydellisen erakoitumisen!

Vuosien aikana on minulta karsiintunut monia kuvitelmia ja unelmia ja luuloja. Minusta on karsiintunut unelmat lähetystyöstä, olisi ollut ihana opettaa jossain raamattukoulussa. No, saihan opettaa pari viikkoa eräässä amerikkalaisessa raamattukoulussa Phnom Phennissä, Kambodzhassa, joten se unelma toteutui! En tiedä haluanko enää olla opettaja, kun ihmiset ovat niin rasittavia. Ennen kuvittelin että osasin rukoilla, mutta sitten sain koronan enkä jaksanut rukoilla. Siitä on jo viisi vuotta aikaa. Nykyisin istun Herran edessä, ainoana sääntönä että TV, tietokone ja kännykkä on kieletty kun istun nojatuoliin Jumalan eteen. En tiedä uskallanko kutsua itseäni teologiksi kun kaikki vaikkuttaa olevan fiksumpia kun minä! Seurakunnassa en nykyään tee mitään. Olen pääsyt pois seurakunnallisesta oravanpyörästä, eikä tee mieli hypätä siihen takaisin. Olen työttömänä eikä se haittaa minua tällä hetkellä.

Olen nollapisteessä sekä hengellisesti että maallisesti, enkä tiedä mitä tulevan pitää. Minulla on suhde Jumalaan hyvässä kunnossa, ja voin hyvin. Ensimmäistä kertaa koskaan en tiedä mitä haluan, mihinkä tähtätä. Olen tyytyväinen jos saan töitä siivoojana, tai kirjastonhoitajana, tai veturinkuljettajana, tai vaikkapa stand-up koomikkona, silloin ei kukaan nauraisi minulle enää! Jos joku lahjoittaisi minulle miljardi euroa tulisin varmaan iloiseksi ja lähtisiin maailman ympäri-matkalle.

Elämäni on Jumalan kädessä. Rukoukseni on, että voisin olla jollekin siunauksena ainakin joskus ja että voisin olla Jumalan käytössä jollain tavalla, vaikka kahvinkeittäjänä. Olen Jumalan palvelija ja se riittää. Arkiaskareitten lisäksi on ajatukseni että vietän aikaani rukoillen, lukien, kirjoittaen ja nauttien elämästä.