OSA 1: LÄNSIMAAILMAN MÄÄRITTELY

Aloitan tässä sarjan jossa tutkin mikä länsi on, länen perustus, länsimaista kulttuuria, kritiikkia länta kohtaa ja länsimaailman puolustusta. Minulla on monia lähdettä jota olen käyttänyt näihin artikkeleihin, mutta kahta lähdettä olen käyttänyt enemmän kuin muita: Pakistanilaisen kirjailijan Ibn Warraqin kirja ”Defending the West” ja intialainen filosofin ja lakitieteen tohtorin Vishal Mangalwadin kirja ”Kirja, joka muutti maailmasi” (The book that Made Your World). Minulla on siis jonkin verran ulkopuolisnäkökulmaa aiheeseen.

Jotta näistä artikkeleista ei tulisi ylipitkiä joudun yleistämään jonkin verran. Länsimainen kulttuuri on ollut olemassa noin 3000 vuoden ajan, joten on vaikea löytää väitteen läntisestä maailmasta, joka pitää paikkaansa joka paikassa kaikkina aikoina. Yritän kirjoittaa niin totuudenmukaisesti ja tasapainoisesti kun pystyn.

Kaksi ristiriitaista väitettä lännestä on samanaikaisesti totta: Mikään kulttuuri maailmanhistoriassa ole aiheuttanut niin paljon tuhoa kuin länsimainen kulttuuri JA Mikään kulttuuri maailmanhistoriassa ole tehnyt niin paljon hyvää kun länsimainen kulttuuri! Länsi on ollut maailmalle erittäin suuri kirous ja erittäin suuri siunaus. Lännen pahuus on ylivoimaisesti pahempi kun minkään muun kulttuurin. Lännen hyvyys on ylivoimaisesti suurempi kun minkään muun kulttuurin. Mikä on suurempi, lännen hyvyys, tai lännen pahuus? Sitä tulemme tutkimaan näissä artikkeleissa.

Täytyy tässä aluksi sanoa että kun vertaa länsimaailman kulttuuria maailman muihin kulttuureihin, ei millään muulla kulttuurilla ole ollut lähellekkään niinpaljon vaikutusvaltaa kun länsimaisella kulttuurilla. Ei ole kolkaa maailmassa mihinkä länsimainen kulttuuri ei olisi vaikuttanut joko suorasti tai epäsuorasti. Kaksi esimerkkiä: Coca-Cola ja socialismi. Socialismi on länsimainen keksintö, Karl Marx oli saksalainen juutalainen.

LÄNSIMAISEN KULTTUURIN PERUSTEET

Länsimainen kulttuuri perustuu kolmeen pilariin. Nämä pilaarit ovat myös osittain vaikuttanut muihin kulttuuriin, kuten musliimikulttuurin. Näitä pilareita kutsutaan usein seuraavilla nimeillä: Ateena, Rooma ja Jerusalem. Näitä voi myös kutsua nimillä Kreikka, Italia ja Israel. Nämä kolme kulttuuripilaria on saanut vaikutteita muista kulttuureista, kuten Egyptin, Foinikian, Mesopotamian ja Persian kulttuureista. Ei ole olemassa täysin koskematonta, muuttumatonta ja puhdasta kulttuuria. Kaikki kulttuurit kaikkialla, kaikkina aikoina ovat saaneet kulturellisia vaikutteita muilta kulttuureista ja myös ympäröivästä luonnosta, ilmastosta ja historiasta. Kun kirjoitan esimerkiksi että filosofia tulee kreikasta, en tarkoita sillä että ei olisi ollut ihmisiä jotka ovat miettineet asioita muissa kulttuureissa, vaan että just kreikkalainen ajattelu on vaikuttanut meidän ajatteluun länsimaalaisina.

Kun tutkimme mitkä pilaarit ovat antaneet meille eri asioita, on tärkeä muistaa että tämä on yksinkertaistettu lista. No mitä ovat Ateena, Rooma ja Jerusalem antaneet länsimaalaiselle kultuurille? Katsotaan!

Ateena on antanut länsimaalaiselle kultuurille filosofian, kirjallisuuden, teatterin, teoreettisen tieden, historiankirjoituksen, urheilun, poliittisen ajattelun, imperialismin, runouden, kreikkalaisen mytologian, kriittisen ajattelun, kuten itsekritiikin, matematiikan, lääketieden, arkitehtuurin ja uteliaisuus muita kuttuuria kohtaan.

Rooma kopioi tosi paljon kreikkalaisilta, jota ne ihaili todella paljon. Roomalaiset yhdistivät Välimeren maailman ja länsieuroopan valloittamalla ne. Latinasta tuli valtakieli ja vähitellen tieteellinen ja teolooginen kieli. Rooman oikeus, se ajatus että jokainen on syytön kunnes muuten todistetaan ja jokaisella on oikeus asianajajaan tule just Roomasta, vaikka ajatus ei ollut täysin tuntematon muisssakaan kultuureissa. Rooma jätti jälkeensä ajatuksen yhtenäisestä Euroopasta. Roomalaiset perustivat monia kaupunkeja kuten Lontoo, Pariisi ja Wien ja rakensi teitä, advedukteja ja paljon muuta infrastruktuureja.

Jerusalem antoi meille uskon, kristinuskon ja juutalaisuuden. Raamattu on länsimaailman tärkein kirja ja perustava teos. Ilman Raamattua ei olisi ajatusta ihmisoikeuksista, tai sukupuolien ja rotujen tasa-arvosta. Jerusalem antoi meille kokeelisen tieden, yli-opistot, yleisen koulutuksen, sairaaloita, työnteon arvostaminen ja ajatuksen siitä että olemme kaikki syntisiä ja tarvitsemme armoa ja rakkautta selvitäksemme. Ajatus on, että meidän tulee rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä kuin itseämme.

Nämä kolme pilaaria antavat perustan länsimaalaiselle kulttuurille. Noin 1000-luvulle menessä niistä kehittyi länsimaisen kulttuurin perusta sulautumalla yhteen. Yhdessä ne ovat synnyttäneet modernin tieden, teknologian, teollisen vallankumouksen, humanismin, demokratian, valistuksen, kapitalismin, socialismin, liberalismin ja konservatismin ja paljon muuta. Länsimaisen kulttuurin hedelmät ovat moninaiset, hyviä ja huonoja, monesti keskenään ristiriitaisia. Kun puhun länsimaisesta kultuurista, tarkoitan sitä mitä se on ollut viimeisten tuhannen vuoden aikana, ei niinkään niitä edellisiä 2000 vuotta.

Pakistanilainen kirjailia Ibn Warraq väittää kirjassaan Defending the West (Luku 1, sivut 57-84), että lännellä on kolme vahvaa piirettä jotka tekee sen kulttuurista unikin:

Rationaallisuus. Lännessä ollaan aina uskottu järjen käyttöön. Kreikkalaiset filosofit oppiva ajatteleman loogisesti, ajatellaan että 2+2=4, eikä mitään muuta. Läntinen ajattelu eroaa aasialaisesta siinä, että aasialaisessa, varsinkin intialaisessa ajattelussa ei kaiken tarvitse olla loogista. Kokeellinen tiede lännessä syntyi teologian sivutuotteena. Koska uskottiin että synti on turmellut ihmisen täysin, ei voi taata etteikö myös ajattelu olisi turmeltunut. Siksi ei teoria riittänyt, piti todistaa kokeilla että teoria pitää paikkaansa. Vaan sitten kun on ainakin kaksi eri henkilöä tehnyt riippumasta toisistaan kokeen, missä on sama lopputulos voi teoria pitää todistettuna. Ennen kristinuskon tuloa ei uskollettu tehdä paljon luonnontieteellisiä kokeita, koska ajateltiin että luonto on jumalallinen, kaikessa on jumala, tai ainakin jokin henki. Koska pelättiin jumalien ja henkien vihaa ja kostoa ei uskallettu tehdä niin paljon kokeita. Kristinusko sekularisoi luonnon. Luonto ei ollut Jumala, vaan Jumalan luoma joka heijastaa Jumalaa ja kertoo hänestä. Teologit, papit, munkit ja nunnat ja myöhemmin tiedemiehet tutkivat luontoa, koska halusivat oppia lisää Jumalasta luonnon kautta. Rationallisuutta on lännessä pidetty suurena hyveenä alusta asti, vaikka käytännössä ei järkeä aina ole osattu käyttää!

Universalismi. Lännessä on suurin osa ajasta ollut uskoa ihmiskunnan ykseyteen ja halua oppia muilta kultuureilta ja omia itselleen muiden kulttuurien tapoja ja ajatuksia. Tämä ei pidä paikkaansa ihan joka paikassa koko historian ajan, niitä on monia esimerkkejä nurkkakuntaisuudesta ja siitä että ei halua oppia mitään uutta vierailta ihmisiltä. Yleisesti ottaen tämä on kuitenkin totta. Suomessakin syödään mielellään kebabia tai pizza, katsotaan japanilaisia piirettyjä ja kuunnellaan reaggemusiikkia. Rasismia on toki aina esintynyt lännessä, niin kuin joka paikassa, mutta pitkälle 1800-luvulle saakka uskottiin yleisesti siihen että jokainen ihminen, ihonväristä, sukupuolesta tai kansallisuudesta huolimatta, oltiin luotu Jumalan kuvan kaltaiseksi. Siksi jokainen ihminen on arvokas. Aadam ja Eeva on jokaisen ihmisen kantaisä ja äiti. 1800-luvun loppupuoliskolla syntyi ”tieteellinen” rasismi joka perustui darvinismiin ja evoluutioteoriaan. Tässä ei uskottu ihmiskunnan ykseyteen, vaan uskottiin että eri rodut oli eri pitkälle kehittyneitä. Mustat olivat vähiten kehittyneitä, melkein apinoita ja eniten kehittynynyt oli oma rotu ja oma kansa, olkoon että oli suomalainen, saksalainen tai englantilainen. Toisen maailmansodan jälkeen sellaiset ajatukset hylätty. Länsimaailma imee itseensä ajatuksia, tapoja, uskontoja, ruokia ja kaikkia mitä kuvitella voi kaikista maailman kultuureista, ja muuttaa ne oman kuvan kaltaiseksi. Ruotslainen pizza maistuu erillaiselle kun suomalainen pizza ja italialainen pizza. Näin olleen on manga, jooga ja buddha länsimaista kulttuuria. Länsimaista kulttuuria kutsutaan joskus uushellenistiseksi. Hellenismi oli antiikin kreikan kulttuurin sekoittuminen lähi-idän kulttuureihin. Uushellenismi on länsimaisen kultturin sekoittuminen kaikkeen maailman kulttuurin. Näin olleen on länsimainen kulttuuri jatkuvassa muutoksessa. Onko muiden kultturien omiminen hyvä tai huono asia? Siitä keskustelen seuraavassa artikkelissa.

Itsekritiikki. On muita kulttureita jotka ovat rationaalisia ja universaalisia, mutta itsekritiikki on uniikki länsimainen piirre, mikä ei löydy mistään muusta kultuurista. En väitä etteikös muiden kulttuurien edustajat koskaan harjoittaisi itsekritiikkiä, missään ei itsekritiikki ole niin systemaattista kun länsimaissa. Tämä johtuu siitä että lännessä on historiallisesti ollut suurempi vapauden kulttuuri kun muualla maailmassa. Sananvapaus on ollut suhteellisen yleistä lännessä, ei aina eikä joka paikassa. On kaksi asiaa mitä lännessä ei yleisesti ottaen ole saanut kritisoida 1700-luvulle sakka: hallitsijaa ja kirkkoa. Lännen itsekritiikki tekee sen että vaikka mitä länsimaat tekevät, on aina lännessä ihmisiä jotka kritisoivat sitä. Itsekritiikki on hyvä ja terveellistä ja voi johtaa parannukseen, kunhan on armollinen itseään kohtaan.

Tiivistäen voin todeta että länsimaa on maa jolla on pitkä kristillinen tai juutalainen perinne, uskotaan ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, on vapauden ihanne, pyritään toimimaan rationaallisesti ja uskalletaan harjoittaa itsekritiikkiä.

MITKÄ VALTIOT KUULUVAT LÄNTEEN?

Tässä on hankala kysymys. Mitkä maat kuuluvat länteen? Tähän on tosi monta vastausta, eikä varmaan koskaan tulla tässä yhteisymmärrykseen. Kaikki pitävät Kanadaa tai Ranskaa länsimaana, mutta entäs Albania ja Brasilia? Onko ne länsimaita? Kaksituhatta vuotta sitten oli länsi yhtä kun Rooman valtakunta. Keskiaikaan tullessa puhuttiin kristikunnassa, joka oli synonyymi Euroopalle. Kristikunta oli yleisin nimitys länsimaailmasta 1800-luvulle saakka. Keskiaikana käytettiin joskus ”länsi”-sanaa, merkityksessä vapaasta läntisestä Euroopasta jotka ei ole musliimit, mongoolit, viikingit tai turkkilaiset ole valloittanut. Kylmän sodan aikana (1945-1991), oli länsi aika helppoa sanoa mitkä maat kuuluivat länteen, kaikki maat Euroopassa, jotka eivät olleet kommunistimaita, elikkä olivat vapaita demokratioita. Tämän lisäksi länteen ajateltiin kuuluvaan: Kanada, Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka, Australia ja Uusi Zeelanti. Ajat muuttuivat ja rautaesirippu murtui vapauttaen Itäeuroopan valtiot Neuvostoliitosta ja kommunistista. Useimmat entiset kommunistimaat halusivat muuttua vapaiksi länsimaiksi. 1994 pidettiin Etelä Afrikassa ensimmäiset vapaat vaalit, jolloin rasistinen apartheidsysteemi murtui ja ANC tuli valtaan. ANC on sosialistinen puolue jolla on läheiset suhteet Neuvostoliiton/Venäjän kanssa. 2000-luvulla käänsi Etelä-Afrikka vähitellen selkäänsä länsimaailmalle, ja sitä ei voi enää pitää länsimaana.

Suurimmillaan on ajateltu että länteen kuulluu kaikki Amerikan mantereiden valtiot Kanadasta Chileen, Kaikki Euroopan ja entisen Neuvostoliiton valtiot, Turkki, Libanon, Israel, Australia ja Uusi Zeelanti. Elikkä kristityt tai Välimeren maat jossa on pitkä kristitty historia, sekä kaikki Neuvostoliiton vallan alla olevat maat. Harva, jos kukaan, pitää oikeasti Uzbekistania tai Turkmenistania länsimaana, joten tämä laaja määritelmä ei toimi.

Näissä artikkeleissä olen kehitellyt oma lista länsimaista. Pidän kaikkia maita länsimaina, jotka pitäävät itseään länsimaana tai haluavat kuullua länteen: Kanada, Yhdysvallat, kaikki Euroopan valtiot paitsi Venäjä ja Valko-Venäjä, LIsäksi Georgia, Israel, Australia ja Uusi Zeelandi. Kun kirjoitan lännestä tarkoitan näitä maita.

Näiden maiden lisäksi on maita joilla on läheiset suhteet lännen kanssa: Japani, Etelä-Korea, Taiwan, Filippiinit ja Singapore. Se mitä kirjoitan lännestä pätee osittain myös näihin maihin, mutta ei kaikilta osilta. Kaikki nämä ovat länsityylisiä demokratioita. Lopuksi mainitsen Iranin, jolla 2500 vuotinen historia lännen kanssa. Iran on vaikuttanut länteen aika paljon, ja välillä on maalla ollut ystävälliset suhteet länteen, mutta nykyään pitää se länttä vihollisenaan. Iranin kanssa on nuori ja ymmärtääkseni aika länsiystävällinen, joten mahdollisesti, kun Iranin nykyinen hallitus kaatuu, tulee Iran lähentelemään Länsimaailmaa.

Seuraavassa artikkelissa käydään läpi kritiikki länttä vastaan. Mietitään oikein kunnolla mitä kauheita syntejä Länsimaailma on tehnyt.